Viikko on ehtinyt vierähtää viimeisestä päivityksestä.. Pääsin siis onnellisesti kahdessa päivässä juosten Fisterraan, vesisateessa.. Jouduin kyllä ottamaan taksin 25km matkalle, mutta ajattelin että se on parempi vaihtoehto kuin sairastuttaa itsensä siinä piiskaavan viileässä vesisateessa.. Loput 15 km kirmasin taas jalapelillä. Hyppäsin taksista ulos heti kun meri ilmestyi näkyviin. Jouduin haukkomaan henkeä, ihastelin maisemaa, tätä olin odottanut 5 viikkoa!! Ja kyllä kannatti! Rantaa myöten kohti Fisterraa, meri siintää silmissä korkeilla huipuilla. Kaunista, levollista, rauhoittavaa.. Saavuin Fisterran kylän alkupäähän joka alkoi valkoisella hiekkarannalla n. 1-2km verran. Vaellusreitti olisi jatkanut kadunvartta kohti kylää, mutta minä en epäröinyt sekuntiakaan, kun tempaisin juoksutossut jaloistani ja puikahdin polulta ensimmäisiä portaita pitkin rannalle. Ensi töikseni kirjoitin hiekkaan: "OLEN TÄÄLLÄ" ja otin valokuvia. Niin, niiiiiin vietävän onnellinen ja mahtava olo!!!
Rauhallisesti nautiskellen kävelin hiekkarantaa pitkin kylälle päin, sinistä taivasta alkoi tulla näkyviin, lempeä tuuli kuivatti hikiset ja vesisateesta märät vaatteet samalla, auringon säteet lämmitti kehoa ja mieltä.. Muutama aamupäivän lenkkeilijä tuli rannalla vastaan, muuten olin siellä aivan yksin. Näin muita vaeltajia kadulla kävelemässä rinkat selässä kohti kylää. Teki mieli huutaa kaikille, että tulkaa tänne meren äärelle nauttimaan viimeisistä metreistä, kastelkaa väsyneet jalat viileeseen veteen ja nauttikaa..
Kylälle päästyäni jäin odottamaan muuta porukkaa, jotka tulevat iltapäivällä perästä bussilla. En tiennyt vielä aikataulua, kello oli vasta n. 11 aamupäivällä. Kohta sain viestin, että rinkkani ja muu porukka tulee n. klo 15-16 aikaan, koska bussi Santiagosta lähtee vasta klo 13. No, ei auttanut kuin jäädä odottamaan, vaihtovaatteet oli rinkassa, suihkuun ei päässyt missään, nälkä oli melkoinen. Kävin kaupasta leipää, juustoa, jogurttia, keksejä ja punaviiniä, nousin pienen mäen päälle kylän laidalla, istahdin penkille, merinäköala. Nautiskelin rauhassa vatsani täyteen, heittäydyin selälleni penkille ja otin pienet ettonet :) Kylläpä virkisti!
Sitten lähdin etsiskelemään majapaikkaa, muta vaihtoehtoja oli niin paljon, että päätin odottaa muuta porukkaa ja valitaan sitten yhdessä mikä on mukavin. Kuljeskelin kylällä, vailla määränpäätä, tarvetta mihinkään, jännä tyhjä olo sisällä, ihana tyhjyys, jota en ole aiemmin kokenut. Ei tarvetta mihinkään! Nautiskelin suunnattomasti tästä olosta.
Kävelin pääkatua ylöspäin, kun huomasin tutunoloisen hahmon kävelevän vastaan. Tämä kulkija oli yksi Liettualainen vaellusystävä muutamien päivien takaa ja suunnaton ilo valtasi mielen kun tervehdimme pitkästä aikaa uudestaan, viimeisessä etapissa! Kerroin tilanteeni ja että odottelin muuta porukkaa, jotka oli myös hänelle tuttuja, joten päätimme mennä rantakahvilaan lähelle bussipysäkkiä odottelemaan yhdessä muiden saapumista. Reilu puolituntia ja bussi saapui! Ja taas ilo oli ylimmillään, kaikki vihdoin viimeisessä etapissa. Majoituimme samaan paikkaan liettualaisen kanssa, joten saimme vielä turista porukassa vaelluksen tapahtumista ja nautiskella viimeisistä päivistä. Suihkuun ja pyykkien pesuun, syömään..
Seuraava päivä oli lauantai ja taivas kirkastui, aurinko porotti pitkästä aikaa, päädyimme kaikki rannalle eväiden kanssa koko iltapäiväksi, uimaan, syömään, nautiskelemaan. Sunnuntai aamuna sitten yhdeksän bussilla takaisin Santiagoon ja odottelemaan keskiviikon lentoa suomeen. Tuliasiten ostoa ja uusi vaatekerta itselle :) Vaellusvaatteet sulloin syvälle rinkan uumeniin.. ne saa vähäksi aikaa jäädä.. :)
Nyt siis onnellisesti kotona! Laitan mahdollisimman pian valokuvia tänne koko reissusta.
Ihana reissu ja voin suositella seuraaville haaveilijoille!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti