Lauantai, Sabado 30.6.2012, Sarria

Hola! Estoy aqui, en sarria! Jee! Taas taittui vajaat 30 km ja mitä ihmeellisimmissä maisemissa, lehmien laidunten keskellä, ihastuttavien pikkukylien läpi (jotka tuoksahtivat kovin vahvasti lehmän lannalle..) ja satumasiten metsäpolkujen suojassa, jossa puut kaareutuivat sateen suojaksi aamupäivän sateen keskellä. Sade oli tänään erilainen kuin eilen, päivä oli lämmin ja tuuleton, joten nyt sateesta nautti. Se oli sitä parasta kesäsadetta, lämmintä ja virkistävää! Sain ihan juoksuinnon päälle ja pintelin menemään minkä pikku kintuistani pääsin pitkin pehmoisia metsäpolkuja, ylämäissä piti joskus aina vähän hellittää ja puuskuttaa :) Mutta siis nautinnollista yksinoloa metsikössä ja vuoristoisen maaseudun rauhassa :)
Kuljin pidempää reittiÄ Samoksen kylän läpi ja se vaihtoehto kannatti, koska kylä oli yksi upeimmista näkemistäni!! Siellä oli espanjan suurin ja vanhin monasterio ja tein kulttuuriteon ja menin opastetulle kierrokselle ihan sisälle asti. Espanjalainen selostus joten muy poco ymmärsin, mutta ei se mitään. Nyökkäilin kuitenkin siihen malliin, että kaikki uppoaa mitä sanotaan ;) hih...
Oli taas autuaallinen näky, kun vihdoin Sarrian kaupunki näkyi korkean kukkulan päältä alhaalla laaksossa.. Se näky saa aika sydämen sykähtämään kun näkee silmissään seuraavan tähtäimessä olevan yöpaikan, joka aina jossain välissä tuntuu, että se ei tule koskaan.. Ja, voitteko uskoa, taas niiiiiiin idyllinen kaupunki että!! En kestä näitä ihanuuksia enää pitkään :) Onneksi matka loppuu reilun viikon kuluttua :)
Nyt yöpaikassa ei ole kehumista, otin halvimman municipal majoituksen, joten taso on sen mukainen, mutta vesi tuli suihkusta lämpimänä ja se riitti! Viemäri ei vetänyt, sängyn patja on mitä hirvein, yläpeti.. varmaan 40 hlöä samassa huoneessa... joten se hyvistä yöunista ensi yölle :) No, viime yönä vetäsin varastoon 11 pitkää tuntia, joten sillä jaksaa taas muutaman päivän valvoa ;)
Maha on nyt mukavan täynnä ihastuttavan paella aterian jälkeen, kera mustekalojen, simpukoiden, katkarapujen ja joidenkin muiden merenelävien! Me gusta mucho!
Sain tänään myös toimia englanti-espanja tulkkina :) Ja suoriuduin tehtävästÄ, vähänkö oli voittajaviilis :) :)
Kirjoittelen taasen! Huomenna kohti Portomarinia, katsotaan jäänkö sinne yöksi.. Hasta pronto!

Perjantai 29.6.2012, Herrerias - Triacastela 29km

7:30 jatkui matka O'cebreiron kautta Triacastelaan. Ensin kymmenisen km todella jyrkkää nousua 1300 metriin ja siellä korkeuksissa oli ihastuttava, vanha pikkukylä nimeltä O'cebreiro. Pysähdyin pariksi tunniksi ihastelemaan maisemia, tutkimaan putiikkeja ja söin bocadillon con jamon y queso. Ja tein ensimmäisen ostokseni, siis muuta kuin ruokaa.. Ostin ihanan sydän riipuksen joka on samalla pienen pieni säilytysrasia =) En vain voinut jättää sitä hyllyyn...=)
Tämän nyppylän päältä näki joka ilmansuuntaan! Taisin siinä ihastellessa tehdä aika monta kierrosta, koska huimaus tuntui päässä vielä kun lähdin kävelemään eteenpäin.. Tai sitten vuoret vain kertakaikkiaan saa nyt sekaisin =)
Kaiken kaikkiaan koko matka tähän päätepisteeseen tänään oli erittäin maisemakaunis ja jaloille rankka! Alamäki seurasi jälleen rankan nousun jälkeen ja se vie sitten loput voimat sääristä ja reisistä.. Ja jos sattuu vielä varpaankynsiä  olemaan niin lopuistakin pääsee helposti tällaisessa alamäessä eroon =) Mutta kyllä kaikki tuska, hiki, lihassärky, kynsienirtoilu ja välillä sateen piiskaamat kasvot ovat sen arvoista! Tänään siis satoi oikein kunnon tuulen saattelemana parin tunnin ajan ensimmäistä kertaa ja ilma muuttui hetkessä helteestä jäätävän kylmäksi.. Puin kaikki mahdolliset vaatteet päälle mitä löytyi. No, niitä kun ei kovin paljoa löydy niin helppo pukea =) Eli ainoat pitkät housut shortsien päälle, ainut pitkähihainen t-paidan päälle ja sadetakki vielä niiden päälle. Tahti piti pitää kovana jotta lämpö jollakin tavalla pysyi hikisessä kehossa.. Mutta kyllä päivän kävelyn jälkeen lämmin suihku tuntuu, miten sen nyt sanoisi, aikasta hyvälle!!! Otin tälle yölle yksityisen alberquen, todella kaunis ja idyllinen, toimiva suihku, ei kerrossänkyä! 3€ kalliimpi hinta kylläkin... Mutta törsätään nyt tänään.. Kaipaan vain kunnon yöunia! Univelkaa ilmeisesti vielä himpun jäljellä..
Tämäkin kylä vaikuttaa oikein miellyttävältä. Vähän isompi kuin aikaisemmat, nyt pitäisi löytyä pankkiautomaattikin (en kyllä vielä löytänyt..), käteinen loppumassa ja ilman käteistä täällä ei pärjää.. Ja täällä on myös kauppa, joten aamupala taattu =)
Huomenna yritys päästä Sarriaan tai siitä vähän eteenpäin. Joten katsotaan kuinka käy.. See you!

Torstai 28.6.2012 Cacabeloksesta Herreriasiin

Voi kuulkaa, nyt olen saanut sieluni kyllyydestä nauttia siitä mitä odotin viikon meseta jakson jälkeen näkeväni! Vuoristoa, vuoristoa, vuoristoa! Siis ihan kunnon vuoristoa jyrkkine mäkineen, rotkon reunalla kulkevine polkuineen ja yli 1000m korkeuteen nousevine huippuineen!! Kamera lauloi koko aamupäivän ajan. Olin totaalisen yksin mahtavissa maisemissa, luonnon äänet ympärillä, ei ristinsielua missään. Korkeimmalla huipulla heitin rinkan selästä, pötkähdin maahan selälleni, pää rinkan päällä, katselin sinistä taivasta ja annoin auringon lämmittää koko kehoa. Muutama keksi banaanin kanssa välipalaksi ja reilusti vettä, sillä sitä taas jaksaa jatkaa. Ensimmäiseen kylään vielä huipulta matkaa n. 5 km, mutta se olikin sitten mukavaa jyrkkää alamäkeä. Otin tyyliksi juokun ja pintelin kylään saakka loikkien kuin pikku pupujussi rinkan heiluessa selässä mukavasti askeleitten tahdissa =) Aamupäivän ensimmäiset 15 km siis taittui lähes tainnuttavassa mielentilassa maisemista nauttien. Vaikea sanoin tai edes kuvin kertoa miltä tuntuu nähdä ehkä jopa sadan kilometrin päähän tai pidemmällekkin.. Henkeä salpaavaa! No, ehkä tuo hehkutus riitti kertomaan, että rakastan vuoria =) ja aurinkoa =) Nyt istun päiväkahvilla, donitsin kera, 1,50€ hintaan. Jatkan matkaa kohti Herreriasta, jonne on enää n. 6 km. Nyt mennään maantien vierustaa kevyesti nousujohtoisesti eli melko helppo lopetus tälle ihanalle vaelluspäivälle! Takana on sitten 27 mukavaa kilometriä =) Ja Santiagoon enää n. 200 ja Fistertaan alle 300, joten olen loppusuoralla =) Jos joku ajattelee että miten se siellä jaksaa ravata päivästä toiseen niin voin kertoa että kyllästymistä ei pääse tulemaan missään vaiheessa jatkuvasti vaihtuvien maisemien ja majapaikkojen myötä. Joka päiä on uusi seikkailu tuntemattomaan ja on vain ihana vierestä seurata mitä kukin päivä tuo tullessaan. Kiitän taas tästä päivästä! Kuulemisiin =) Buen camino! Hasta luego!

Tiistai 26.6. ja keskiviikko 27.6.2012

Matka on jatkunut mukavasti El Ganson kautta Molinasecaan ja sieltä Cacabelosiin. Ei Gansossa vielä yksi valvottu yö, syynä tällä kertaa erittäin kuuma vinttihuone... Mutta seuraavassa kylässä päätin ottaa hostellin ja se kannatti koska nukuin 10 ihanaa tuntia.. Jatkan myöhemmin.. Nyt syömään..

sunnuntai 24.6 ja maanantai 25.6.2012

Leonista matka jatkui Hospital de Orbigoon, 38 km, 6,5h joten vauhti oli melko kova =) Mutta oli mukava olla perillä ajoissa, kerrankin =) Tästä pikkukylästä löytyi maauimala, bicina! Päivän kohokohta oli päästä ensimmäistä kertaa koko reissun aikana kunnolla uimaan. Altaaseen ei päässyt ilman uimalakkia, mutta onneksi niitä myytiin 1€ hintaan kassalla, uintimaksu 2,50€ ilman aikarajoitusta =) Niin me tytöt sitte pistettii pipot kiltisti päähän ja altaaseen virkistäytymään, viileä vesi teki niin hyvää!!
Iltapalaa nautittii porukassa nyyttäriperiaatteella oman alberquen takapihalla. Alberqe oli oikein viihtyisä 5€ hintaan. Siinä oli paratiisimainen sisäpiha salkoruusuineen ja seinämaalauksineen. Oli mukava istuksia sohvalla ja jutella kuulumisista muiden kanssa. Nauruterapiakin tuli saatua kun yksi ihanan humoristinen nuori pyylevä saksalaispoika kokeili kolikolla toimivaa jalkojenhoeronta laitetta =)  Näytti välillä siltä että hän on sähkötuolissa, nauroimme katketaksemme.
Yö meni taas valvoessa niin kuin edellinen yö Leonissa.. Täällä oli kahden päivän ajan isot juhlat ja jos jotkut jaksaa juhlia läpi yön niin espanjalaiset! Voi sitä paukuttelun määrää mikä alkoi puolen yön jälkeen.. Kuin sota olisi syttynyt! Onneksi se viime yönä loppui ennen aamu kuutta, toisin kuin leonissa.. Sain siis nukuttua nyt ehken 3-4h.
Nyt jatkan taivallusta eteenpäin, Astorga häämöttää tuolla reilun 3km päässä. Ohitan vielä sen ja koitan tänään päästä El Gansoon. 32 km tulisi päivämatkaksi, enää 18 km jäljellä ja tuuleton hellepäivä taas tulossa joten parempi jatkaa matkaa.. Klo n. 9.30, istun aamukahvilla baarissa josta löytyi wifi. Hasta luego!

Ystävät kohtaavat Leonissa!

Olipa hauska yllätys, Ulpu ystäväni käveli eilen hurjat 53 km Juhan kamssa päästäkseen tänne Leoniin jo eilen illalla! Uskomaton suoritus! Nyt siis ystävät koolla! Kaikki hyvin! Huomenna jatkuu matka eteenpäin =)

Leonissa, perjantaina 22.6.2012, 25 km

Vihdoin Leonissa!!! Tätä olen odottanut! Nyt matka yli puolenvälin, n. 300 km enää Santiagoon ja siitä 90 Fisterraan eli matka käy vähiin... =) Eikä yhtenäkään päivänä pääse kyllästymään kuin niin paljon nähtävää ja maisemat vaihtuu. Minun tyyppiselle ihmiselle siis erittäin ihana tapa matkustella ja kerätä kokemuksia ja muistoja sekä oppia kieliä ja kulttureita monista maista. Tällä hetkellä istun pöydän ääressä jossa on edustettuna suomen lisäksi liettua, saksa, korea, espanja, ranska ja italia. Ja kieli vaihtuu koko ajan =) Leon on 170 000 tuhannen asukkaan vanha kaupunki mavtavine katetdraaleineen ja muine upeine rakennuksineen. Suuri kaupunki erittäin sokkelioisine katuineen.. Jos lähtee kaupunkikierrokselle on parasta ottaa kartta mukaan! Muuten on melkein mahdoton löytää takaisin majapaikkaan.. Juhannusta juhlitaan kesikesän juhlana myös espanjassa. Huomenna lauantaina on Leonissa suuri juhla, koko kaupunki juhlii. Pääsen tämän näkemään koska olen täällä kaksi yötä, odotan ystävääni Ulpua =) Ihanaa päästä puhumaan suomea pitkästä aikaa... Välillä rankkaa puhua koko ajan muuta kuin omaa äidinkieltä.. Joten huomiseen! Terveisiä täältä kaikille!!!

Torstai 21.6.2012, Sahagunista Reliegosiin 33 km

Puolipilvistä, lämmintä noin 25-35 (riippuu onko varjossa vai auringossa :)), mesetaa...edelleen mesetaa..tänään tasamaastoista mesetaa eli vehnäpeltoa, perunapeltoa, vehnäpeloa, perunapeltoa...silmänkantamattomiin..33 piiiiiitkää kilometriä...Mutta ei se mitään! Muistin, että puhelimestani löytyy espanjan kielikursseja, joten ensimmäistä kertaa korvanapit korviin (vaikka olin vannoutunut kuuntelemaan täällä vain luonnon ääniä...) ja kielikurssi pyörimään. 4-5 tuntia meni aika lupsakkaasti :) Viimeiset 5 km odottelin taas päätepysäkkiä näkyv¨ksi ja kartasta katselin, että ihan kohta sen pitäisi ilmestyä näkyviin, mutta vielä kotvan tovin sai tallustaa ennen kuin se ihanuus koitti.. Täällä karttamerkit ja kiolometrimäärät ei ihan pidä aina (lue: koskaan..) paikkaansa :) Moni muukin oli samaa ihmetellyt.. No, mutta onnellisesti taas perillä! Majapaikassa pitkästä aikaa ihanat suihkutilat, luksusta!!!! Vaihto vaatteet ei kastunu tällä kertaa kun peseydyit, niin kuin yleensä käy.., kun ei ole mitään paikkaa mihin vaatteensa jättäisi ja suhkutilat on kovin, kovin ahtaita.. Nyt oli suhkuverhot, naulakot, kaakeliseinät, vetävä lattiakaivo (hyvin monta kertaa seisot nilkkoja myöten pesuvedessä, kun olematon lattiakaivo ei vaan vedä..ei sitte millään..ja sitten vesi valuu kaikkialle..) ja seinäteline mihin sai laittaa shampoon!! Eli SUURTA luksusta :) Tällaisista pikkuasioista oppii täällä kovasti nauttimaan :)
Tämä Reliegos on pikku tuppukylä keskellä ei mitään, kaksi baaria, kaksi Alberqueta, toisessa baarissa minimarket, that's it.. Ja ehken muutama paikallinen asukas, luulisin että jää alle sadan hengen.. Mutta näissä on kuitenkin sitä jotain mistä kotimaassa ei koskaan pääse nauttimaan, espanjalainen tunnelma ja vieraanavaraisuus!
Huomenna enää 24 km Leoniin!!! Joten pikku aamulenkki ja se on siinä :) Tuntuu niin lyhyeltä nyt tuollainen parinkympin kävely, hassua.. Taidan jäädä Leoniin odottamaan ystäväni Ulpua, joten vietän siellä ehken kaksi yötä. Ennätän taas kirjoittelemaan seuraavina päivinä. Nyt lähden iltatoimille, kello on kahdeksan ja kymmeneltä taas perinteisesti hiljaisuus. Tai jos lasin viiniä kävisi vielä nauttimassa.. No, saatan kävästä parempien unien toivossa :) Halvin viini on ollut Zicur Menorissa 80 senttiä lasi, yleisesti hinta on 1e-1,50e, joten silloin tällöin raaskii lasillisen juoda ;) Hyvää yötä kaikille!! Hasta pronto, pian nähdään! :)

19.-20.6.2012 27 km Carrion De Los Condesiin ja sieltä 40 km Sahaguniin!

Kaksi pitkää meseta voittoista päivämatkaa takana, tämän päivän saavutus tuntui melko hienolta. Tavoitteena oli aikaisempi kylä mutta matka taittui niin mukavasti, että en malttanut "keskeyttää" ja tarvoin 40 km Sahaguniin saakka :) Eikä olo tuntunut sen väsyneemmältä kuin muinakaan päivinä, vaikka matkaa tuli jonkun verran enmmän. Perjantaina tavoitteena olla Leonissa, joten seuraaville päiville jäi n. 33 km /pvä. Tänään ei matkalla mitään ihmeellistä ja erikoista, paljon kumpuilevaa peltoa! Ensimmäiset 17 km pelkästään mesetaa eli ei kylän kylää mistä saisi evästä tai juotavaa. Pari fuentea eli lähdettä löytyi matkan varrelta juomapullojen täyttämistä varten, mutta muuten oli pärjättävä omin eväin. Olin katsonut edellisenä päivänä kartasta tilanteen ja osasin varustautua ottamalla mukaan vähän keksejä, suklaata ja hedelmiä, niillä pärjää pitkälle. Kyllä tuntui ikuisuudelle odottaa ensimmäisen kylän saapumista horisonttiin.. Jokaisen mäennyppylän päälle noustessa odotti kylän näkyvän alhaalla laaksossa, muuta taisi olla kuudes tai seitsemäs nyppylä ennen kuin toive toteutui :) Tortilla de patata eli perunamunakas maistui taivalliselle appelsiinituoremehun kanssa, hinta 3,20e yhteensä ja maha tuli täyteen. Viimeiset 7 km tuntui jo melko puuduttaville kun taas ei kylän kylää missään, mutta sitä sydämen sykähdystä ei sanoin voi kertoa minkä tuntee, kun haluttu määränpää alkaa hahmottua horisontissa tai avautuu aivan yllättäen nyppylän takaa alhaalla laaksossa. Se saa joka kerta suupielet hymyyn ja viimeisen vaihteen masiinaan jonka voimalla kirmaa taas uuteen majapaikkaan. Tällä kertaa viime yön majapaikka oli vanha luostari, yhteislauluiltoineen ja porukkaillallisineen, joka toteutettiin nyyttäri periaatteella. Sopa de ajos tarjottiin majapaikan puolesta eli hyvin vanha ja perinteinen valkosipulikeitto, jossa ei valkosipulia ilmeisesti kuin nimeksi, koska keitto koostuu vanhasta liotetusta patongista, sipulista, pienestä palasta valkosipulia (jos sitä on) ja öljystä sekä kirkkaasta liemestä. Olemme ristinneet keiton myös nimellä sopa de compeed koska ne liotetut leipänokareet keitossa on kuin muutaman päivän jalasssa ollutta rakkolaastaria :) Ruokahalut sen kuin parani :) Keitto on oikeasti todella hyvää!! Samalla kun söimme illallista (pienessä ruokasalissa varmasti 35 hlö:ä..) saimme kuunnella amerikasta tullutta bles kitaristia joka soitti ja lauloi samalla kun söimme. Mahtavaa meininkiä!
No niin, nyt siis olen Sahagunissa ja olipa taas mukava huomata Albergueen saapuessani kuinka monta tuttua naamaa siellä jo oli ja kuinka monta vielä tuli minun jälkeen, itse saavuin klo 16.30 eli 9h kävelyä taukoineen. Korealaisten nuorten tyttöjen ja poikien ryhmä (iät 20-32v.) ja vanhempi pariskunta (jonkun heidän vanhemmat), saa kaikkien suupielet aina hymyyn, koska he ovat hymyssä suin koko ajan :) Uskomattomia ihmisiä! He puhuvat hyvin vähän englantia, mutta ovat aina porukassa mukana ja saavat kaikki nauramaan, kielivaikeuksista huolimatta! Tälläkin kertaa albergue on joku vanha luostari tai vastaava. Maakuutilat on korkealla ylisillä, n. 50 majoituspaikkaa kerrossängyissä, niin kuin täällä joka paikassa on.. Tällä kertaa onnistuin saamaan alasängyn :) Paksut parrut katossa ja muuten vanhan luostarin valkeaksi rapatut kiviseinät, pelkistetyn mukavaa ja ennen kaikkea täällä on aina kaikki paikat siistejä! Niistä on kova kysyntä ja jos tulet viimeisenä niin voit olla varma, että kaikki alasängyt ovat mennyttä :)
Tuossa vanhassa luostarin salissa on nykyisin teatteri! Elättelen toivoita josko tänään sattuisi joku esitys.. en ole vielä ottanut selville.
Huomenna tarkoitus päästä lähemmäs Mansilla de las Mulasia ja sitten perjantaina sinne Leoniin. Nyt syömään ja taas ajoissa nukkumaan, matka jatkuu kukonlaulun aikaan... Kuullaan taas!

Boadillo del Camino, 18 maanantai , 30 km

Tämä päivä nautiskelua luonnon ihanassa syleilyssä. Nousu 1100 metriin n. 30 asteen helteessä ja sieltä sitten samanlainen lasku alas.. Mutta kyllä niissä maisemissa kelpasi kirmata, meseta, lumoava meseta, luonnon rauha, kuin Saharan autiomaa mutta hiekka on viljapeltoja unikkoijen peittämine tienreunuksineen. Ja se ihmeellinen voimistava aurinko.. Perille Boadillosiin Saavuin jo kahden maissa, kilometrejä aamu seitsemästä kertyi n. 30. Huomenna yritys päästä Carrion se los cordesiin.. 25 km. Hasta luego!

Burgos, Sabado 16.6.2012

Vau, nyt sitä ollaan Burgosissa, klo 11.30 perillä, kävely alkoi tänä aamuna jo klo 6.50 ja matkanteko tuntui niin helpolta, että yhden pysähdyksen taktiikalla menin tänään. Matkalla juttelin australialaisen, italialaisen, teksasilaisen, espanjalaisen, liettualaisen, etelä-afikkalaisen, tanskalaisen, belgialaisen ja korealaisen kanssa, joten lähestulkoon maailmanympärimatkalta tuntui tämä päivä :) Hauskaa miten monesta maasta tänne saapuu vaeltajia, joka maailman kolkasta. Mukava vaihtaa pieniä kuulumisia matkan varrella.
Burgos on 170,000 ihmisen asuttama kaupunki, kokoa ja näköä riittä.. Täällä on yksi maailman hienoimmaksi ja liekkö suurimmaksi tituleerattu katetdraali, majoitun heti sen välittömässä läheisyydessä. Odottelen siesta-ajan päättymistä, jotta pääsee tutkimaan paikkoja vähän tarkemmin..
Huomen aamulla tarkoitus jatkaa matkaa (en nyt muista paikan nimeä..), mutta matkaa kertyy reilut 30km, pienen pieneen idylliseen kylään, jota täällä on suositeltu. Omat matkasuunnitelmat muuttuu sitä mukaan kun parempia ehdotuksia tulee eteen ja erittäin hyvä on kuunnella paikallisten suosituksia! Tähän asti kaikki on osittautunut hyviksi suosituksiksi.
Kullaan taas! Matka jatkuu.. Piakkoin 300 km rikki..

Perjantai 15.6.2012, Beldoradosta Agesiin, 29km

Heräsin 5.45, aamutoimet ja matkaan 6.30, jugurtti ja vettä aamupalaksi, jalat kepeät kuin keijukaisella :) Pilvetön taivas, aurinko noussut jo hivenen vuorien takaa näkyviin, oikein hyvä milei lähteä matkaan! Tavoitteena St. Juan De Orega, mutta matkalla saamieni tietojen mukaan seuraava kylä olisi parempi ja viihtyisämpi majoituspaikka, joten hetkeäkään epäilemättä St. Juanin kohdalla päätin tarmokkaasti jatkaa matkaa vielä 4 km eteempäin paremman majapaikan toivossa.. ja se kannatti! Tämän päivän aikana maisemat ovat olleet uskomattoman hienot, nousua 600 metristä 1100 metriin ja todella kauniissa tammi- ja mäntypuiden katveessa sain taivaltaa. Onneksi olin varannut tarpeeksi juotavaa mukaan koska 10km oli pelkkää vuoristopolkua ilman ainoatakaan kylää tai tietoa elämästä.. Jos vesi olisi loppunut tuossa helteessä olisi saattanut käydä huonosti.. Koitan ennakoida maaston kartan mukaan mahdollisimman tarkasti, jotta hankaluuksia ei tulisi eteen.. Veden puute on täällä pahinta. Lämpötila tänään yli 30 astetta ja varjopaikkoja harvassa. Ei pilven pilveä.. Nautin :)
Klo 15 maissa olin perillä Agesissa, joka osoittautui oikein mukavaksi pikku kyläksi. Moni muukin vaeltaja oli huomannut saman :) Mutta onneksi saavuin ensimmäisten joukossa, joten majapaikan saaminen ei tuottanut minulle vaikeuksia. Joissakin paikoissa on ollut täyttä ja sitten on vaan jatkettava uuden majapaikan etsimistä. Siitä voitte siis päätellä että en ole täällä aivan yksin ;) Tämän yön vietän Alberquessa, jossa majoittuu samassa kattohuoneistossa n. 40 hlö eli korvatulpille on taas käyttöä :)
Huomenna on Burgosiin matkaa mukavat 20 km eli tulee lyhyt päivä. Kaupunkia on kehuttu niin paljon, että jään varmasti siihen yöksi ja jatkan sitten matkaa kohti Hontanasia, päivämatkasi kertyisi n. 32 km.
Hasta Luego!!

Beloradossa!

Edellisistä ystävien kommenteista tuli kunnon kyyneleet, viikko oltu tienpäällä, ehken koti-ikävä ja kaikki tunnemylläkät yhdessä saavat aikaan pienen tunnepurkauksen, mutta tuntuipas hyvälle! Ne oli ne "ihanaa kun on ystäviä-kyyneleet"! Kiitos!
Nyt siis Beloradossa ja täytyy myöntää, että täällä vietetään yhtä lepopäivää kopien vuoksi.. Paras ratkaisu ajatellen tulevaa parin päivän nousujohteista vuortenvalloitusta. Sinne tarvitaan levänneet jalat. Minulla pahin ongelma oli kantapään hiertymä, joka rupesi mukavasti mätimään täällä lämpimässä. Mutta eilisen iltapäivän ja tämän aamun levon ja auringon myötä se on jo lähestulkoon kunnossa, huomen aamulla siis meno taas maistuu, ilman tuskaa ja kyyneleitä :)
Nyt tuli ne helteet, varjossa n. 30 astetta.. Aurinkokerrointa iholle! Mukavasti läski alkanu tummumaan ;) Vettä menee n. 5 litraa vaelluspäivän aikana ja jos ei mene niin se tuntuu kipuna kehossa. Eräs paikallinen jakahoitaja yhdessä majatalossa sanoi, että parhaiten välttää lihaskivut, kun juo 5-6 litraa päivässä ja ei mieti liikaa eli Don't think too much and drink lot of water! Sillä reseptillä mennään, aivot jätin narikkaan ja rupesin juomaan, kivut poistui ensimmäisen "testipäivän" aikana!
Pari edellistä päivää on siis ollut melko viileää, iltaisin on satanut, matkan aikana ei kuitenkaan olla kastuttu eli kaikin puolin säät suosinu matkailijaa. Mutta minä olen kovasti toivonut korkeampia lämpötiloja, koska palelu saa minut kooman partaalle.. Myös maasto on ollut maalaismaisemissa kiemurtelevaa hiekkatietä viljapeltojen ja viinitilojen keskellä, täysin ilman puiden tuomaa suojaa, joten oikeastaan ihan hyvä, että ensimmäisen viikon aikana ei vielä kova helle ole painanut päälle.. Olisi Maakokin saattanut niillä lakeuksilla hyytyä :)
Seuraava etappi olisi päästä lähemmäs Burgosia, pitää katsoa maisemien ja viilisten mukaan missä huominen yöpaikka sijaitsee. Kartasta katselin, että n.30 km olisi vuoristoisempaa maastoa ja nousua, joten sieltä varmasti löytyy mukava pikkukylä yöpymiseen ennen Burgosiin saapumista.
 Tämä Beldorado on kylänä taas erittäin mielenkiintoinen, ihan vuorten juuressa oleva pikkukaupunki, hyvin vanhoine rakennuksineen. Tekisi mieli koskea jokaista kiviseinän pintaa kun kuljeksii tuolla kauniilla kujilla. Menu del dia oli eilen illalla seuraavanlainen, hinta 10e, alkupalana merenelävien kalakeitto (mustekalaa, simpukoita, katkarapuja kirkkaassa kasvisliemessä, erittäin hyvää), päruokana kanan ohuita rintafileitä ranskalaisten kanssa ja jälkkärinä jätskiii, ja niin kuin maan tapoihin kuuluu hintaan sisältyy aina juomat eli pullo punaviiniä tuodaan aina pöytään ja vettä. Vatsa tuli täyteen ja hyvä mieli, se on kaikki mitä ruoalta toivon :) Aamupala eväät kävin taas kaupasta.
Jatkan matkakertomusta taas kunhan netin ääreen pääsen. Nyt on aika lähteä ostamaan päiväruokaa, ajattelin tälläkertaa ostaa kaupasta ja mennä jonnekkin mukavaan paikkaan luonnon helmaan syömään. Kello on varttia vaille kolme ja lämpötila ulkona kutakuinkin 40 astetta.. Tarkenee!
Hasta luego, amigos!

Eilen 29km Najeraan, tänään 21km Santo Domingo de Calzadaan

Tänään takan helpompi ja lyhyempi päivämatka, aika antaa jaloille lepoa, satoja kilometrejä vielä edessä, nyt takana kutakuinkin 190 km eli huomenna menee aamupäivästä rikki 200km! Aika hieno tunne.. Tuolla maastossa kulkiessa ei aina usko, että ne kilometrit täyttyvät, mutta päivän päätteeksi vain ihmettelee, että taas tuli taivallettua melkoinen matka. Täytyy myöntää, että tänään mentiin särkylääkkeiden voimin, joten tämän päivän lyhyempi taival tekee erittäin hyvää, pakko antaa jaloille lepoa..ja hoitoa.. Huomasin juuri, että joku on tullut tuohon Alberquen ala-aulaan jalkahoitov¨lineiden kanssa! Ties vaikka pistäytyisin pikahoidossa. Tällä kertaa majoitun vapaaehtoisrahoituksella toimivassa aivan huikean hienossa majatalossa, ei siis edelleenkään valittamista. Jalkakivutkin unohtui heti kun sai oman punkan. Viime yön sain viettää myöskin lähestulkoon hotelli oloissa, neljän hengen huone omalla ranskalaisella parvekkeella, joka avautui joelle ja joen takana olevaan kaupunkiin päin. Jokainen sänky tuli täyteen matkalaisia, mutta aikaisempiin 30-40 hengen huoneisiin verrattuna tämä tuntui paratiisilta, koska kuorsauksen määrä minimoitui :) Edellinen yö tuli valvottua kaupungissa olevien suurien juhlien vuoksi kokonaan (espanjassa osataan juhlia 4 päivää yötä päivää ilman suurempia taukoja ja hyvin äänekkäästi koko perheen ja suvun voimin, täyttäen kadut ja ravintolat juhlakulkueineen ym. Mahtavaa katseltavaa kaikin puolin, mutta kun haluaisi nukkua niin.. No, otin sen kulttuuririkkautena ja nautiskelin selälläni maaten vilkkaasta elämästä kadulla ja koitin rentoutua :)), mutta viime yönä sai sitten paikattua unenpuutteen mukavasti. Starttasimme matkaan vasta kahdeksan maissa, oli ihana tehdä aamutoimet kaikessa rauhassa ja nukkua yli seitsemään! Yleensä yleinen herätys on kuudelta..
Tänään siis matkasin Najerasta Santo Domingo de Calzadaan, jälleen kerran idyllinen vanha ( siis suomen mittakaavassa TODELLA vanha) kaupunki. Täällä kun historia on vähän toista luokkaa kuin meillä suomessa. Kahden pienen kylän läpi kulki matka , ensimmäinen nimeltään Azofra jossa aamukahvi ja tortilla de patata eli perunamunakas. Seuraava kylä, Cirueña, oli ihastuttavien viinitilojen ja viljapeltojen kumpuilevien maastojen jälkeen n. 10 km:n päässä, ensimmäinen gof-kylä. Siinä golf clubilla nautitun kahvin ja jäätelön jälkeen oli hyvin "ei caminomainen" olo, koska tulit niin "hienon" sivistyksen pariin vuoristopolkujen uumenista.. Hikisenä rinkkaselkäisenä matkalaisena..Olipa taas mukava jatkaa maaseudulle.. pois sivistyksen parista!
Nyt olisi aika lähteä täydentämään ruokavastoja huomista päivää varten, siesta on kohta ohi, kaupat aukeavat parin minuutin kuluttua. Nautiskelen samalla kaupungin tunnelmasta, vanhat rakennukset ovat niin ihastuttavia ja nämä aina niin viehättävät mutkittelevat pienet kujat, niihin vaan ei voi koskaan kyllästyä. KAtseltavaa siis rittää, joten kuullaan taas. Huomenna tavoitteena päästä Beloradoon tai joillekkin niille main. Katsottava kuitenkin miten jalka kestää.. Parin päivän kuluttua pitäisi olla jo Burgosissa..Katsotaan milloin pääsen taas nettiin. Hasta luego y un beso para todos!

Sunnuntai 10.6. Logrono, koti Najeraa..

Matka jatkunut mukavasti, välietappi pienessä kylässä, wlan yhteys löytyi =). Pinaattipasta lounaaksi, 10 km matkaa edessä, takana 18 km. Tänään vähän kivuliaat jalat.. Alkumatka hissutellen, mutta useiden lepotaukojen jälkeen ja mustapippuriöljy hierontojen ansiosta matka jatkui oikein rennoilla koivilla eteenpäin. Kauniissa ja välillä myös karussa vuoristomaisemassa matka taittuu yllättävän nopeasti ja hymyssä suin. Välillä yksin täydessä hiljaisuudessa, välillä taas vaellusystävien kanssa. Mukava poiketa pinissä kylissä baareihin nauttimaan tuoremehua ja pikku purtavaa. Samalla tapaa myös ympäri maailmaa tulleita vaeltajia, kuulumisia vaihdetaan kaikilla niillä kielillä mitä osataan, elekieli mukaanlukien. Ihmiset on niin iloisia ja vailla kiireen häivää! Ihanaa vastapainoa normaaliin elämänmenoon... Nyt jatkuu taas camino. Buen camino! niin kuin täällä tapana sanoa =) kuullaan taas! Ja kiitos ihanista kommenteista kaikille! Niitä kaipaan, olen kiitollinen jos jaksatte kannustaa ja kulkeaa mukana. Päivät ei ole henkisesti kaikkein helpoimpia.. Vaikkakin kuitenkin nautinnollisia joka tapauksessa. Siispä rinkka selkään ja kohti seuraavaa majapaikkaa.. Perillä n. 2-3 h kuluttua. Terveisiä täältä!

Estella, netti, yhteys ulkomaailmaan :)

9.6.2012 , lauantai, sabado. Neljas vaelluspaiva alussa, klo 11, Esellan kaupunkiin saavuin muutama hetki sitten. Takana vaellusta tanaan n.13km.. en ole ihan varma, kun kavereilla on mun karttakirjat :) Pari paivaa ilman netti- ja puhelinyhteyksia.
Palataan siis pari paivaa ajassa taaksepain..
To 7.6. Larrasoaña, 5:45 heratys, aamutorkkujan unelma-aika nousta ylös :) Aamutoimet  ja aamupalalle paikalliseen "mini"markettiin (ei voi puhua supermarketista, paikka oli piskuisen pieni, omakotitalon autotallissa sijaitseva "kioski" baareineen..) Mutta ihana vanha señora houkutteli meidät edellisena iltana tulemaan aamupalalle luokseen, kun kävimme ostamassa valipalatarvikkeita. Erittäin erikoinen persoona :) Aamupalaksi cafe con lechet ja tortilla de patata eli perunamunakas, itsetehty. Mummo nosteli munakkaan paloja lautasillemme ja nuoli välilla sormiaan ja kertoi kuinka herkullista munakasta hän on meille tehnyt :) Ihastuttavaa! Suomessa ei olis ihan hygieniapassin sääntojen mukaista toimintaa.. Mutta kertakaikkiaan maittava aamiainen, 3e hintaan.
Klo 7:00 matkaan ja kohti Erraa, jossa pysahdyimme Cafe Paradiseen välipalalle. Uskomattomat tapas valikoimat. Mina valitsin taas munakasta eli tortillaa, koska vaaleasta leivästa menee suolisto solmuun.. Tälla kertaa kerrosmunakas, alin kerros pinaattimunakasta, seuraava peruna- ja viimeinen paprikamunakasta ja joka valissa majoneesia. Taivaallisen hyvän makuista! Kanssamatkustajat soivat bocadillot con hamon y tomate. Tässä näimme myos ihastuttavat ranskalaiset vaeltaja ystävämme, isän ja pojan, jotka olivat viimeisellä vaelluspaivällään, viisi viikkoa takana halki ranskan, heidän reissu loppui Pamplonaan. Partasuisia aurinkoisia vanhempia miehiä, kuin suoraan jostain satukirjasta! Kumpa saisin kuvan liitteeksi kamerastani :) Hyvastelimme siis heidät siinä samalla.
Matka jatkuu... ja ihastuttavat Pamplonan kaupungin linnanmuurit tulivat vihdoin näkyviin, juuri ne mitä olin katsellut kirjoista ennen matkaa. Häkellyttävä näky! Pamlonassa vietimme muutaman tunnin tutustuen vanhaan kaupunkiin ja nauttien kukin omalla tahollaan vanhan kaupungin huikeasta tunnelmasta. Sinne haluan uudestaan, tunnelmallisia tapasbaari- ja ravintolakujia, kauppakujia pikku idyllisine putiikkeineen, keskusaukio jota ympäröi ravintolat ja baarit, vanha härkätaisteluareena sekä kirkkoja. Nähtävää olisi moneksi päiväksi!
Majapaikkaan enää 4 km, tämän päivän kilometrimäärä jää mukavaan n. 20 kilometriin. Klo 15:00 perillä pitkän jyrkän nousun jälkeen Zizur Menorissa, josta saimme mukavan majapaikan Alberquesta hintaan 4e. Lämpötila 29 astetta :) Loistava fiilis! Suihkuun, pyykille, jalkojen hoitoon ja siestan loppumista odottamaan läheiseen bubiin, siihen aikaan saa vain juomia eli lasi punaviiniä para mi, 1e eli ei hinnalla pilattu :) Tapasimme tässä kaksi suomalaista rouvaa, jotka ovat myös caminolla. Vaihdoimme kuulumiset. Tämän illan ruokamme oli patonkia, hamon serradoa, makkaraa, tomaattia ja paprikaa sekä muutamia hedelmiä ja tietenkin pullo punaviiniä kolmeen pekkaan. Ostokset yhteensä n.15e ja 3 henkilöä söi itsensä täyteen. Mahat täynnä, viestiä kotiin, päiväkirjan kirjoittelua, venyttelyt, varpaanvälin paikkaaminen (nahkat lähti..), nukkumaan.. Huomenna kohti tuulimyllyvuria, siintää taivaanrannassa.
Pe 8.6.2012 Zizur Menor-Puente la Reina-Cirauqui, matkaa n. 25 km.
Pieni aamupala ja menoksi. Tuulimyllyt häämöttivät kukkulan päällä, niitä kohti siis, 8 km, melkein pelkkää nousua.. Mukavalta tuntui päästä laelle :) No, ylämäen jälkeen on aina alamäki, joka on jaloille jopa raskaampi.. Joten yksi särkylääke varpaan ja nilkan särkyyn ja menoksi. Parissa seuraavassa kylässä pidimme pidemmät pysähdystauot ja nautimme pikkukylien tunnelmasta, juttelimen taas monien erimaalaisten caminolaisten kanssa. Kyläläiset toivottivat "Buen camino" huudahduksilla hyvää vaellusta ohikulkeville vaeltajille. Se tuntuu aina mukavalle ja saa hymyilemään.
Tämän päivän yö paikka oli aivan uskomaton satukaupunki (pieni, 500 asukasta) korkean nyppylän päällä. Alberquessa vain 6 yöpyjää yhteensä joten toiveissa saada nukuttua oikein hyvät unet ilman kuorsaavia sivuhaittoja, joita edellisissä yö paikoissa oli melko paljon täpötäysissä makuusaleissa.. Korvatulpat ehdottomat joka yö! Tämän kylän tunnelmaa ei voi kertoa, tuntui kuin olisi jossain elokuva lavasteissa.. Illallinen syötiin alberquen alakerrassa olevassa vanhassa uskomattomassa viinikellarissa, joka nyt toimi ravintolana. Menu del dia: alkupalana pinaattikeitto (kirkaslieminen, erittäin hyvä), pääruokana pastaa ja lihapullakastike con vino tinto, kerrassaan herkullista ja jälkkärinä vaniljakastikkeen oloinen pikkumakea keksin kera. Vatsat taas täynnä ja mieli iloinen!Tämä oli yksityinen majatalo, hinta 10e/yö mutta kannatti maksaa!Parvekkeelle katsomaan auringonlasku sekä odottamaan pimeän tuloa. Vastapuolella olevaan 1300 luvulla rakennettuun kirkkoon sytytettiin hämärän hiipiessä kellotorniin valot. Tummansininen taivas muuttui yöllisen mustaksi, pikku kaupunki kapeinen kujineen muutti taas muotoaan ja olemustaan. Ei voi sanoin kertoa.. Tallensin muistoihin!
Lauantai 9.6.2012 matka jatkuu kohti Los Arcosia, matkaa melko paljon.. taitaa lähennellä 35-40 km, mutta hyvä viilis ja luulempa että se onnistuu. Nyt istun nettibaarissa Estellassa, enää siis matkaa olisi jäljellä reilut 20 km. Nyt on viileempi päivä, joten matka taittuu paremmissa voimissa eikä jalat turpoa niin paljoa kuin kuumassa. Estella on myös erittäin kaunis isompi kaupunki! Suosittelen :) Nyt pitää jatkaa matkaa. Hasta pronto o hasta luego.. ei voi tietää kun ei tiedä milloin seuraavan kerran pääsee nettiin.. Toivottavasti kaikki sujuu yhtä hyvin kuin tähänkin asti!! Nautin matkasta, nautin joka hetkestä! Kiitos että saan olla täällä!

Larrasoañassa!!

Ensimmainen etappi saavutettu, 7,5h vaellusta, 28 km, mäkinen haastava maasto. Hiki virtaa, suihku odottaa.. Mielenkiintoinen majapaikka.. Mutta kelpaa, kelpaa erittäin hyvin väsyneelle vaeltajalle :) Aurinko paistaa, lämmintä riittää, minä nautin. Tänään jäi mieleen hiljaisuus, lintujen laulu, makeat appelsiinit ja omenat, raikas tuoremehu ja selässä koko ajan mukavammaksi muuttuva rinkka :) Niistä on mukava vaelluspäivä tehty. Katsotaan mitä huomenna tulee.. Aamuvarhaisella kohti Pamplonaa ja muutama kilometri vielä siitä eteenpäin olis tavoite. Tämä päivä onnistuneesti pulkassa. Nyt siis suihkuun ja syömään! Hasta pronto, amigos! Un beso!

Testissä wifim käyttö =)

Kokeilen kuinka kännykällä toimii blogin  päivitys. Nyt kirjaudutaan ulos hotellista, kuulemisiin, seuraavasta nettopalkasta ei tietoa...vielä.

Barcelonassa!!

Barcelonassa ensimmainen yo vietetty, hotellissa..Tahan tama ihanuus sitten loppuukin, tosireppereissaaminen alkaa tanaan! Kohti Pamplonaa ja sielta viela illaksi Roncesvallesiin. Ke aamuna aikaisin ensimmaiselle varsinaiselle vaelluspaivalle lahto. Lampotila mukavat + 26 suunnilleen.. tarkenee mukavasti. Rinkan painoa kevennetty heti hotellihuoneen roskikseen.. :) Kuullaan ja nahdaan!!! Nyt menoksi!!

Rinkka pakattu, valmis lähtöön!

Nyt alkoi loma!!! ... ja se tuntuu koko kehossa, stressi laukesi sen verran voimakkaasti, että koko päivä meni maatessa ja kerätessä voimia..
No, huomenna matkaan!!! Ensin kohti Riihimäkeä hyvästelemään rakkaat ja su-ma välisenä yönä lentokentälle.. Maanantaina ennen puoltapäivää ollaan jo Barcelonassa, lämpötila mukavat +26. Se on nyt sitten menoa. Puolentoistavuoden suunnittelu muuttuu todeksi :) Nähdään ja kuullaan!! Päivitän blogia aina kun pääsen netin ääreen..